Ehdittiin tätä jo odottaakin! »Comes a Time» -nimellä Youngin uusi LP saatiin kuin saatiinkin markkinoille parin nimenmuutoksen ja lukuisten julkaisupäiväsiirtojen jälkeen.

Neil Young on jatkanut suuntaan, jota parin viime julkaisun (»American Stars & Bars», »Decade») jälkeen on saattanut hiljakseen odotellakin. »Comes a Time» -albumilla Young esittää pehmeitä, kauniita rakkauslauluja. Akustinen kitara on tämän levyn pääinstrumentti - Youngin lisäksi sitä näppäilee peräti kahdeksan studiomiestä. Vanha tuttu Crazy Horse soittaa vain kahdella raidalla. Muiden piisien säestyskokoonpanoksi on merkitty Gone With The Wind Orchestra.

Vaikka tottahan me tiedämme, ettei mitään Gone With The Wind Orchestraa ole milloinkaan ollut olemassa, sillä eihän Neil Young tee albumeitaan samalla tavalla kuin muut artistit - ne, jotka tarpeeksi uusia lauluja väsättyään keräävät bändin ja sulkeutuvat studioon äänittämään uutta LP:tään. Youngin levytuotanto ei enää vuosiin ole pysynyt kronologisessa järjestyksessä, vaan samalla levyllä Young on saattanut julkaista hyvinkin eri-ikäistä materiaalia eikä aina »uudella» LP:llä ole ollut ainuttakaan kappaletta, joka olisi äänitetty ilmestymisvuonna. Neil Young viettää paljon aikaa eri studioissa, tallentaa laulujaan ja siirtää ne varastoon odottamaan sopivaa julkaisuhetkeä. Hänellä kerrotaan olevan täysin valmiita äänitteitä pariinkymmeneen LP-levyyn tarvittava määrä. Neil Young ei tee albumeita, hän kokoaa niitä.

Tällä kertaa ei levytyspäivämääristä ole annettu minkäänlaisia tietoja, mutta jotain kuvaa valikoiman moninaisuudesta antaa se, että sekä työtovereita että -paikkoja on ollut runsaasti, tuottajia neljä (Young, Ben Keith, Tim Mulligan ja David Briggs), studioita kuulu (maantieteellisinä) rajoina (Los Angeles - Nashville - Lontoo), äänittäjiä kymmenen ja muusikoita nelisenkymmentä (joukossa Youngin pitkäaikaisten kumppanien, Crazy Horse ja Stray Gators -muusikoiden lisäksi mm. J.J. Cale ja 16-henkinen jousisto).

»Comes a Time» muodostaa kuitenkin tasapainoisen kokonaisuuden, keinoiltaan ja tunnelmiltaan jopa niin pitkälle yhtenäisen, että »Motorcycle Mama», verevä rockinjytkäle, jää tässä kauniiden balladien sarjassa orvoksi kummajaiseksi. Jälleen kerran Young osoittautuu yksinkertaisten, valloittavien melodioiden mestariksi. Tunteikkaassa rakkaudenkaipuussaan hän tulee usein lähelle sitä rajaa, jonka toisella puolella pehmeys muuttuu hempeydeksi, mutta hänen luontainen tyylitajunsa pitää: »Comes a Time» on aidon romantikon herkkä levy.

LP:llä on kymmenen laulua, yhdeksän Youngin omaa ja yksi vieras. Peräti harvoin on Young esittänyt levyillään toisten säveltämiä lauluja - tunnetuin poikkeus on »After the Goldrush» -albumilta löytyvä »Oh, Lonesome me», joka lisäksi on pari kertaa käynyt niin, että joku yhtyekumppani on saanut yhden sävellyksensä Youngin LP:lle. Tällä kertaa Young on tarttunut vanhaan, lukuisten folklaulajien tulkitsemaan »Four Strong Windsiin», jonka on säveltänyt Ian Tyson. »Oh, Lonesome Me'n» Young sovitti itselleen sopivaksi hidastamalla tempoa ja vetämällä siten päähuomion laulun tarinaan., yksinäisyyden depressioon. »Four Strong Winds» on sitä vastoin kelvannut sellaisena kuin se kaikkina näinä vuosina on ollut tapana esittää: karkeasti ottaen tähän tapaan laulun esittivät folk-yhtyeet 60-luvun alussa.

Vaikka kertosäkeen poistaminen laulun alusta ja Rita Freyn hieman epäortodoksinen autoharpun käsittely jäävätkin ainoiksi sovituksellisiksi muutoksiksi, on tämä »Four Strong Winds” Neil Youngia itseään. Young kokee laulun omakseen, eikä siinä mitään ihmettelemistä ole - niin tuttuja ovat siinä esitetyt ajatukset miehen omista lauluista. »Four Strong Winds» kertoo pienestä ihmisestä ja voimista, joille hän ei voi mitään: erosta, elämän jatkumisesta ja luonnosta.

Tuosta kaikesta kertoo koko LP. Yksinäisestä harhailijasta menetetyn rakkauden maassa. Välistä hänen lauluissaan soivat kipeän omakohtaiset kokemukset: »Already One» kertoo hänen suhteestaan ex-vaimoon ja poikaan - siitä, että vaikka rakkauden siteet katkeaisivatkin, jäävät muut siteet jäljelle. Joskus hänet valtaa toiveikkuus rakkauden voimasta (»Lotta Love»), joskus taas nousevat päällimmäisiksi kuvista synkimmät (»Look out for My Love»).

»Comes a Time» esittelee yhden puolen Neil Youngista. Useat jäävät kaipaamaan sitä väkeväotteista kitaristia, joka on riuhtonut instrumentistaan »Like a Hurricanen» veroisia rajumyrskyjä, vaan sähkökitaran aika ei ollut nyt. »Comes a time when you're drifting / Comes a time when you settle down... », laulaa Young LP:n nimiraidalla - elämän kiertokulussa on kaikelle aikansa ja paikkansa.