Keräsivät Vesa Lahtonen ja Suonna Kononen.

Kappaleista on mainittu alkuperäisjulkaisut, ei mahdollisia myöhempiä cd-uudelleenjulkaisuja tai esiintymisiä kokoelmilla.

Kommentit Suonna Kononen

After The Gold Rush

Avaruuslintu kuului niihin Love Recordsin marginaalisempiin bändeihin, joiden levyjä ei ole cd:lle siirrelty. Tämän kappaleen saa tosin kokoelmiinsa Anna mulle Lovee -kokoelmalla. Rauhallinen sovitus tekee kunniaa alkuperäiselle, mutta tekstissä reki vaihtuu traktoriin ja Turku Tukholmaan. Avaruuslintu voisi nimensä mukaisesti säilyttää After The Gold Rushin avaruusteeman, mutta poliittisesti ohjelmallisena 70-luvun yhtyeenä on päättänyt kuitenkin laulaa koneellistumisesta, kaupungistumisesta, maaltapaosta ja maastamuutosta. Jos huumoria on mukana, se on tahatonta. Huumorilinjalle avaruuslintulaiset – tai osa heistä – siirtyivät myöhemmässä inkarnaatiossaan Werner Brosissa.

Cinnamon Girl

Ehkä tunnetuin suomalainen Neil Young -cover toteutuu Kirkan kappaletta pukevalla rokkiäänellä ja mestarillisia rocksanoituksia tehneen runoilija Jarkko Laineen kohtuullisella käännöksellä. Maagisen rokkaavaan alkuperäistekstiin verrattuna kanelipuun alla tapahtuva rakkaustarina on hieman pliisu: ”Mä tyttöni syliini unessa saan, me kuljemme kahden yhteiseen paikkaan luo kanelipuun.” Teksti lienee innoittanut suomalaisia lauluntekijöitä vastaaviin puulauluihin vaahteroista (Aikakone) jalaviin (YUP).

Lieksalainen coverpainotteista ohjelmistoa soittava MasaMainds-yhtye teki Laineen käännöksen uusiksi toiselle singlelleen. Laulaja Matti Päiväpuro vetää onnistuneesti kireää Kirka-tyylin tulkintaa. Soinnutukseen on lisätty molleja ja heviterssejä soittavista kitaroista ja tuplabassorummuista kuulee, mikä on masamaindslaisten mielimusiikkia.

Internetissä oleva Ylen äänitearkisto puhuu 7” singlestä Aamukuudelta / Kanelipuun alla (AMTS 201, 1994), mutta ainakin tämän kirjoittajan kokoelmissa on cd-single Kanelipuun alla / Aamukuudelta. Liekö koko seitsentuumaista olemassa? Joka tapauksessa kuusamolais-oululaisen Zero Ninen kitaristi Martti Mäntyniemi teki 90-luvulla sooloprojektia Mäntyniemi-nimellä. Profiili jäi matalaksi, mutta ainakin tämä tulkinta Cinnamon Girlistä on erinomainen. Alkuperäissoundia tavoitellaan handclappejä ja laulustemmojen ääniä myöten. Mäntyniemi teki myös Neil Young -tribuuttikeikkoja ihan alkuperäisellä englanninkielellä.

Aikanaan huhuttiin, että pääkaupunkiseudulla vaikuttanut Pienet miehet -yhtye olisi yrittänyt saada julkaisulupaa Cinnamon Girl -käännökselle, mutta kun lupaa ei tullut, olisi kappale julkaistu pienenä yksityisprässäyseränä orkesterin lähipiirille. Lisätietoja mysteeristä otetaan mielellään vastaan sähköpostiosoitteessa suonna@yahoo.com ja levyäkin saa kaupata, jos se on olemassa.

Cowgirl In The Sand

Don't Cry No Tears

Tunnelmallisessa sovituksessa särökitara-countryrock korvautuu napakasti pulssittavalla sutirummut-sähköbasso-kompilla, syntesoijamatolla ja Juha Lehden miten kuten soittamalla akustisella kitaralla. Ari Närhen käännöksessä säilytetään alkuperäistekstin asetelma, eroa tehdään ja toinen on vahvempi.

Harvest Moon

Positiivisessa hengessä aikuinen ja kypsä versio. Taustalla vanha Young Lover Mikael Wiik soittaa niukkaa pianoa, slideä ja huuliharppua, Juha Björninen vastaa utuisena toistuvasta sähkökitaralikistä. Kuiskaileva laulutulkinta; tekstissä lapset nukkuvat ja kokenut aviopari on tyytyväinen yhteisestä taipaleesta. Mutta miksi ihmeessä coverin nimi on kummallinen hybridi Harvest Moon (Elonkorjuukuu) eikä pelkkä Elonkorjuukuu?

Suonnan hämmästelemä kappaleen suomenkielinen nimi ratkesi 4.10.2006 kappaleen kääntäneen Heimo Hatakan viestillä, jossa hän kertoi asiasta näin: "Kustannusyhtiön vaatimuksesta, se oli yksi ehto käännösluvalle."

Heimo Hatakka kertoi myös kappaleen kääntämisestä seuraavaa: "Innostuin kääntämään kappaleen Cassandra Wilsonin huikean Harvest Moon -coverin ansiosta. Jos autiolle saarelle pitäisi ottaa yksi biisi, New Moon Daughter -levyltä löytyvä versio olisi vahvoilla minun reppuuni - alkuperäistä mitenkään väheksymättä. Kun ryhdyin toimeen, itse kääntäminen sujui aika mutkattomasti. Mielikuvani syysyöstä nappasin tosin Amerikan raittien sijasta Toijalan mökkirannasta, mutta sama kuu se paistanee Hämeessäkin.

Luvan saamiseen oli vähän vaikea uskoa vielä siinä vaiheessa, kun biisi äänitettiin. Pohjoismaissa Youngin kustannusoikeuksia hoitelee Misty Music, jonka kautta mp3 ja takaisin englanniksi väännetty käännöksen käännös lähti Amerikan-kiertueelle. Myönteinen vastaus oli positiivinen yllätys, kun se vihdoin tuli. Suuri kiitos kuuluu Hans Rautiolle, joka hoiteli yhteydenpitoa levy-yhtiössä ja jaksoi kysellä asian perään viikko viikon jälkeen.

Kaiken kaikkiaan Elonkorjuukuu on kunnianosoitus hienolle kappaleella, loistavalle lauluntekijälle ja upeille esittäjille. Versio tehtiin nöyrällä asenteella: ei tyriä saa, ei kikkailla saa."

Heart Of Gold

Hey Hey, My My (Into The Black)

Thrash-metallikoulukunnan oppien mukaan tuotettu cover esitetään toteavasti karjahdellen ja alkuperäistä nopeammin.

Like A Hurricane

Nopeatempoinen cover kuulostaisi Sig-keikan loppupäässä muutaman oluen humalassa varmasti ihan hyvältä. Levyllä homma ei oikein toimi. Kitaristi on selvästi Younginsa kuunnellut, mutta aivan liikaa fillaileva rumpali onnistuu melkein pilaamaan koko esityksen. Matti Inkisen vaikeroiva laulu istuu Youngin sävelmaailmaan, mutta teksti on hieman liian tragikoominen. ”Sä tuut tähdenlentona… Etsin sua ja jos vain fiilis ois, tahdon rakastella sua mut putoon pois.”

My My, Hey Hey (Out Of The Blue)

Popheavyversio teki Neil Youngia tutuksi pikkutytöille ja varmaan muutamille pojillekin. Kyseessä samanhenkinen näkemyksen ja syvyyden puutteesta kärsivä nuorisokaappaus kuin Guns N' Rosesin Knockin' On Heaven's Door.

Rockin' In The Free World

Barre-sointuja sahataan nopeasti tällä punkhenkisellä tulkinnalla, joka on julkaistu Insaint-yhtyeen Amnestylle junailemalla hyväntekeväisyyslevyllä. Kiekolla vierailee Pelle Miljoonan, rockin suomenmestari Rytkeen ja Luonteri Surfin kaltaisia tähtiä, mutta tämä kappale taidetaan vedellä ihan Insaintin omin voimin. Kappale ei meinaa oikein pysyä kasassa, mutta selviäväthän pojat lopulta maaliin. Ihan tilutuskitarasoolokin saadaan soitettua. Äänenmurroksellisella huutolaululla esitetty lead-laulutulkinta on hellyttävä. Tätä voi kutsua yhdeksi viihdyttävimmistä suomalaisista Neil-covereista.

”Jokin vetää mua bingoon”, kuuluu kertosäe tässä kahvinjuonnin himosta ja bingoamisesta kertovassa humppatulkinnassa, jonka parhaisiin oivalluksiin lukeutuu harvemmin suomalaisessa rocklyriikassa käytetty aprikoiden-paprikoiden-riimi.

Hector ei saanut julkaisulupaa RITFW-coverilleen. Ehkä hyvä niin, sillä Hector on sinnikkäästi roikuttanut aikaansaannostaan esimerkiksi Mestarit areenalla -kiertueen seteissä, eikä mukarankkaa käännöstä voi pitää kovin onnistuneena: ”Vapaa maailma kun bailaa.” Ehkä voisi todeta kuin steppaavan Eusebius-vaarin yleisö Aku Ankassa: ”Hän on huvittava, mutta tahtomattaan.”

Southern Man

Rankkapoljentoinen folkrock istuu Avaruuslinnulle huonommin kuin After The Gold Rushin muniinpuhaltelu. Teksti on rotuerotteluaiheinen, mutta alkuperäistä militantimpaan ja yksioikoisempaan sävyyn: ”Tuuli kääntyy jo etelään, ristit roihuten käryää”, kuuluu avaus.

Tell Me Why

Yksi tunnetuimmista suomalaisista Neil-covereista saa kunnian päättää yhden Hectorin komeimmista albumeista. Hector on tehnyt paljon käännöksiä vaihtelevin lopputuloksin: osa toimii erinomaisesti, esimerkiksi Tommy Tabermannin kanssa kynäilty hehkuva Dan Andersson –levy Ruusuportti, ja osa on sitten vaivaannuttavan kömpelöitä. Robert Sheltonin Dylan-kirjaan kynäilty Like A Rolling Stone -käännös Kuin kivi irtain lienee karmein esitys. Ei Kerro vaan!kaan kovin luonteva ole, mutta ihan kiva kuitenkin: ”Kerro vaan, mikset pysty itses kanssa sopimaan, ootko liian nuori saamaan vai vanha luopumaan.”