Vanha karvanaama ei löysisty. Kitara kirskuu ja haara-asento vain tanakoituu. Neilin uusi video on oiva rähinäpaketti. Samannimiseltä lp:ltä käydään läpi neljä kappaletta viiden videon turvin.

Rusty Cundieffin ohjauksessa F***in' Up esittelee bändin mukalivenä hulvattomine loppukohtauksineen, joissa Neil tarjoilee drinkkejä leidin kaula-aukosta suoraan sisään. Farmer Johnissa huumoripuoli vain korostuu porkkanaa purevine pin-up-tyttöineen ja haudantakaisine farmareineen. Näiden liveotosten energiassa ei todellakaan pihistellä.

Moista raivoa saa hakea Sonic Youthista asti. Mansion On The Hillissä tarinankuvitus saa pääosan ja Neil esiintyy liveroolin lisäksi myös papin, ruumiin ja löysäpäisen huoltomiehen osissa. Sekava juoni ei oikein avaudu, mutta loppu on loistava! En tohdi paljastaa sitä tässä.

Vanha veteraani Julian Temple on ohjannut kaksi videota ja häviää Cundieffille vertailussa kirkkaasti. Over And Over ja F***in' Up (taas) eivät ole huonoja, mutta jotenkin latteampia, eikä rohea maalaishuumori juuri säteile. Over and Overissa joudutaan latinomaihin jo moneen kertaan käytetyssä mustavalkoisessa Don Juan -kuvaelmassa. F***in' Upissa taas riehutaan treenikämpällä ja lopussa haetaan kitarakiertoa wc-pytystä.

Kokonaisuutena paketti on laadukas - vanheneva poppari ei välttämättä ole surullista katseltavaa. Kuluttajan rahoille täysihintainen, mutta vain kahdenkymmenenviiden minuutin mittainen rock-riemu ei välttämättä anna täyttä vastinetta.