Monien yritysten ja peruutusten jälkeen rockin megasarjan todellinen suurmies ja ahkera tietyöläinen saadaan Suomeen. Jos Young olisi tullut tänne joskus 10 vuotta sitten, hänet olisi taatusti teilattu jo ennakkoon "menetettynä suuruutena, jolle kelpaa nyt syrjäinen Suomikin". Nyt moiseen ei ole aihetta, sillä Freedomin, Ragged Gloryn ja Harvest Moonin hattutempulle joutuu Youngin omassa historiassa hakemaan vertailukohtaa vuosien 74-75 On The Beach - Tonight's The Night - Zuma -akselilta. Jos se, että vertailukohta liki kahden vuosikymmenen takaa löytyy, on saavutus sinänsä.

Vuodet ovat muutenkin vierineet Youngin eduksi. Kukaan ei tuntunut panevan pahakseen sitä, että kameleonttina tunnettu mies palasi ruotuun erinomaisilla, mutta raameiltaan varsin tutuilla viimeisimmillä albumeillaan. Myös aikanaan hyvin ristiriitaisin tuntein vastaanotettu Geffen-kausi on ajan myötä saanut osakseen ymmärrystä, ja alkuvuodesta julkaistu Geffen-kokoelma Lucky Thirteen keräsi hyvinkin ylistäviä arvioita. Kaiken kukkuraksi jo kolme vuotta työstetyn perinpohjaisen antologia-paketin pitäisi ilmestyä vielä tämän vuoden puolella - tosin aikataulumuutoksiinhan on Youngin kohdalla totuttu.

Aivan oma lukunsa on se, mitä yllätysten mestarista voidaan tällä kiertueella odottaa. Harvest Moon -kamaa tuskin juurikaan, sillä kuten oheisesta haastattelustakin käy ilmi, Neil yhdistää sen nimenomaan tiettyihin soittajiin. Ja kuten hänen tapoihinsa kuuluu, levyn laulut ovat hänelle sen ilmestyessä jo yleensä vanhaa kamaa; Harvest Moon oli keikkamielessä ajankohtainen Youngille jo reilu vuosi sitten. Hänen viime syksynä aistimansa musiikillisen muutoksen aika ilmeisesti nyt uuden kokoonpanon myötä koittanut - mies innostui viime lokakuisella Dylan-konsertissa house bändinä toimineen Booker T. & The MG'sin kanssa soittamisesta niin, että tuo studiolegenda säestää nyt häntä tällä kiertueella. Tilanne on kutkuttava, sillä mitään yhteistä materiaalia Youngilla ja Booker T. & The MG'sillä ei ole, ei ainakaan sellaista, jonka yleisö tuntisi. "Voisin luultavasti tehdä levyn noiden tyyppien kanssa, jos minulla olisi sopivat laulut", Young uumoili David Hepworthin radiohaastattelussa viime marraskuussa. Voihan olla, että "sopivat laulut" ovat syntyneet ja tuo ainutkertainen kokoonpano on harjoitellut ne, tai jopa pannut ne purkkiin, jolloin aiemmin kuulumatonta tavaraa voi olla luvassa enemmänkin... Ja kukapa tietää, vaikka Young uppoutuisi johonkin jännään Nils Lofgrenin, yhden pitkäaikaisimman soittokumppaninsa kanssa... Kun tuon luokan veteraanityylittelijöitä on samalla keikalla ja kun tietää Youngin tuotannon laajuuden ja hänen kokeilunhalunsa, mikä tahansa on mahdollista. Long may you run!

Levyjen ohella paras apu Youngiin uppoutumisessa on Neil Young Appreciation Society, joka julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää, jo 51. numeroonsa ehtinyttä fanzinea Broken Arrow. Lehden välityksellä on mm. ollut mahdollista tilata Neilin nimikirjoituksella varustettuja rajoitetun painoksen julisteita, joiden tuotto menee Bridge Schoolille, Youngin konserteillakin tukemalle vammaisten koululle. Kiinnostuneet laittakoot IRC-kupongin ja omat nimi- ja osoitetietonsa kirjekuoreen, jonka voi postittaa osoitteella NYAS, 2a Llynfi Street, Bridgend, Mid Glamorgan, CF31 1SY, Wales, UK. Tällä hetkellä Euroopan jäsenmaksu vuodeksi on 10 Englannin puntaa.