Liettualaiset kaksoset - mutta vain horoskoopissa
Kevätlukukauden alkajaisiksi Rantalan asukkaat saivat kaksi uutta kämppistä,
kun liettualaiset Kristina Antanaviciute ja Rimante Astrauskaite tulivat Alkio-opistolle
puoleksi vuodeksi vaihtoon. He ovat opiskelleet suomea kaksi vuotta Klaipedan yliopistossa,
joka on Liettuan ainoa suomen kieltä opettava yliopisto.
- Suomi on eksoottinen kieli, ja opettajamme on sanonut, että suomi on japanin jälkeen toiseksi vaikein kieli.
Kun Liettuassa sanoo, että opiskelee suomea, kaikki pyytävät sanomaan jotain suomeksi.
Liettuassa ei ole paljoa ihmisiä, jotka opiskelevat tätä kieltä, Rimante Astrauskaite kertoo.
- Jos on vähän suomen opiskelijoita, tulevaisuudessa saa paremmin töitä, Kristina Antanaviciute lisää.
Suomen kielen taito voi hyvinkin olla avuksi töitä hakiessa, sillä molempien haaveammatit liittyvät matkustamiseen.
Astrauskaite toivoo olevansa joskus matkaopas, Antanaviciute puolestaan haluaisi olla lentoemäntä.
- Jos olisin matkaopas, haluaisin matkustaa ympäri maailmaa. Uskon, että joutuisin käyttämään työssäni
myös suomen kieltä, Astrauskaite toteaa.
- Olemme kaksosia horoskoopissa, joten siksi pidämme matkustamisesta, Antanaviciute nauraa,
ja todisteeksi he luettelevat listan maista, joissa he ovat käyneet.
Klaipedassa voi opiskella muun muassa liettuan kieltä ja kansantiedettä, kieliä, historiaa ja teologiaa.
Lisäksi yliopistossa on meri-insinööritiedekunta.
Astrauskaite pänttää Kiinan kulttuureja, joiden lisäksi hän tietää myös psykologiasta ja ekologiasta.
Antanaviciute opiskelee ekologiaa ja ympäristön- ja siviilien suojeluun liittyviä asioita.
- Opiskelen kotona liettuan kieltä ja voisin työskennellä myös lehdessä tai radiossa.
Olemme lukeneet täällä sanomalehtiä, ja niissä on paljon puhekieltä.
Liettuassa ei lehdissä käytetä puhekieltä, Antanaviciute lisää.
Liettuaa
alkiolaisille
Kristina Antanaviciutella ja Rimante Astrauskaitella on kotimaassaan vielä vuosi opintoja jäljellä,
joten kolmannen vuoden keväällä oli hyvä hetki lähteä vaihtoon.
- Täällä on hyvä harjoitella kieltä ja oppia sitä paremmin.
Samalla oppii tuntemaan myös kulttuuria ja näkee maan, tytöt perustelevat ja löytävät vaihdosta myös yhden huonon puolen.
- Kun menemme takaisin, meidän täytyy tehdä tentti. Jos olisimme yliopistossa, meidän ei tarvitsi sitä tehdä.
Muuten tämä on erittäin hyödyllistä, tytöt lisäävät.
AK-linjaan kuuluvat Antanaviciute ja Astrauskaite opiskelevat Alkiolla suomen lisäksi muun muassa uskontotiedettä,
feminististä etnografiaa, Venäjän alkuperäiskansoja ja Aasian kulttuureja.
- Venäjän alkuperäiskansat on vaikeaa. Kurssi on suomeksi, ja en ymmärrä kaikkea.
Saamme myös paljon monisteita, joissa on valtavasti tietoa, Antanaviciute kertoo.
Alkiolaisilla on myös ollut mahdollista tutustua Liettuaan tarkemmin tyttöjen pitämällä kurssilla,
jolla liettualaiset kertovat maastaan, sen kulttuurista ja opettavat joitakin peruslauseita.
Sen lisäksi kurssilla on tehty perinteistä liettualaista ruokaa.
Kaksikymmentävuotiaat vaihtarit ovat käyneet myös keskiviikon opiskelijabileissä Ohrantähkässä.
Samanikäiset ihmiset tekevät bileilloista hauskoja. Muutoin Korpilahti on välillä liiankin rauhallinen.
- Viikonloppuisin on toisinaan tylsää. Välillä tarvitaan toimintaa, tytöt myöntävät.
Rimante Astrauskaite ja Kristina Antanaviciute opiskelevat suomea
Klaipedan yliopistossa Liettuassa. Tytöt toivovat suomen kielen taidosta
olevan hyötyä tulevaisuuden työnhaussa.
Suomi-fani oppimassa ja opettamassa
Tshekkiläinen Michal Švec on kahdeksatta kertaa Suomessa ja tunnustautuu todelliseksi Suomi-faniksi.
Hän on kolunnut maata Helsingistä Tampereen ja Kuopion kautta Rovaniemelle.
Neljän Suomen-käynnin jälkeen hän aloitti suomen kielen opinnot Prahan yliopistossa
ja on tahkonnut kielen koukeroita puolitoista vuotta.
21-vuotias mies kertoo pitävänsä Suomen kulttuurista ja kielestä.
Puolivuotisen vaihtonsa aikana Švec ehtii tutustua Suomeen lisää ja vastavuoroisesti
opettaa alkiolaisille kotimaansa kieltä ja kulttuuria.
- Puoli vuotta on lyhyt aika opettaa vaikeaa kieltä, joten on parempi opettaa myös kulttuuria, Švec sanoo.
Švec on kotoisin Luoteis-Määristä Sumperkin kaupungista, josta on kolmen ja puolen tunnin
junamatka opiskelukaupunkiin. Prahan yliopisto on Tshekissä ainoa paikka, jossa voi opiskella suomea.
Hänen luokallaan on 17 opiskelijaa, ja koko koulussa noin 30 suomen opiskelijaa.
Sikäläisen opinahjonsa ja Alkio-opiston väliset erot ovat silmiinpistäviä.
- Yliopistossa Prahassa on noin 10 000 opiskelijaa ja täällä noin 200.
Myös opettajien ja opiskelijoiden suhteessa on eroja.
Täällä opettajat ovat enemmän kavereita ja kiinnostuneita, mitä minulle kuuluu.
Tshekissä opettajia myös teititellään. Tshekissä ei myöskään ole ruokalaa koulussa.
Tuleva
suurlähettiläs?
KK-linjalainen Michal Švec kertoo lukevansa paljon, ja Alkiolla hän on lukenut muun muassa
englanninkielisen Harry Potterin ja suomenkielisiä kirjoja, joita käsitellään
Leena Kärhän pitämillä suomen tunneilla. Hän seuraa myös urheilua, erityisesti jääkiekkoa.
- Käyn myös teatterissa, oopperassa ja taidenäyttelyissä. Myös opiskelu on harrastukseni.
Švec opiskelee kotimaassaan suomen lisäksi klassista arkeologiaa,
mikä sisältää muun muassa Kreikan ja Rooman historiaa, kulttuureja sekä kaivauksia kesällä.
Alkio-opistolla hän pänttää historiaa, Aasian kulttuureita, ranskaa sekä tietenkin suomea.
- Suomi kiinnostaa eniten, Švec nauraa.
Švecin mielestä suomi on vaikea kieli, sillä suomi on suomalais-ugrilainen ja
tshekki on indoeurooppalainen kieli, joten kielten systeemit ovat täysin erilaisia.
Suomi liittyy kuitenkin vahvasti hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa.
- Suurin unelmani on olla tshekkiläinen suurlähettiläs Suomessa.
Tai voisin opettaa suomea tai kääntää kirjoja suomesta tshekkiin, Michal Švec miettii.
Alkio-opistolla vaihdossa oleva tshekkiläinen Michal Švec on kokenut Suomen-kävijä.
Hän on kahdeksatta kertaa Suomessa ja opiskellut kieltä kotimaassaan puolitoista vuotta.
Tuija Manninen
Etusivulle