Suomen Tornion ja Ruotsin Haaparannan keskustat yhdistävä Rajalla – På gränsen-hanke käynnistyi vuonna 1996. Hanke on synnyttänyt alusta lähtien niin alueellista, kansallista kuin kansainvälistäkin huomiota. Se on saanut EU-tukea Interreg-ohjelman kautta vuodesta 1997. Kaupunkien tilaama, keskustat yhdistävä kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2000. Toteuttamissuunnittelutyö kehittämissuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi ja niiden vaikutusten arvioimiseksi tilattiin vuonna 2001. Hankkeen etenemisen mahdollistava vesioikeuslupa myönnettiin kesällä 2002. Kaavoitusprosessit vaikutusarviointeineen valmistuivat syksyllä 2002. Syyskuussa 2002 Torniossa vieraillut presidentti Tarja Halonen kiitteli hankkeen esimerkillisyyttä ja esikuvallisuutta muille raja-alueille EU:n sisällä. Huhtikuussa 2003 alkoivat maansiirtotyöt Tornion kaupungin toimesta. Rakennusprosessin valmistuttua uusia nähtävyyksiä alueella ovat muun muassa kauppakeskus, senioritalo ja 10 000 neliömetriä kattava Mediapolis, joka tarjoaa esimerkiksi elokuva- ja teatteritilat, ison musiikkisalin,koulutustilat ja ravintolan.
Arkkitehti Jarmo Lokio kuuli Rajalla-hankkeesta ollessaan jaospäällikkönä merkittävässä kotimaisessa konsulttiyhtiössä.
- Heräsi mielenkiinto tulla hankkeeseen mukaan, ja satuin pääsemään.
Mikä on hankkeen nykytilanne?
- Kesän ja syksyn aikana on Tornion puolella suunniteltu kauppakeskusta. Haaparannan puolella ison rakennusliikkeen, NCC:n toimesta on käynnissä senioritalon hankesuunnittelu, kertoo Tornion kaupungin palveluksessa oleva arkkitehti.
Torniossa kauppakeskuksen investointipäätökset pyritään tekemään ensi kevään aikana. Ruotsin tullin kautta Torikadun päähän kulkeva Storgatan on ensimmäinen yhdyskatu, jota aletaan rakentaa talven aikana. Torniossa uuden keskustan alle rakennetaan maanalainen pysäköintialue.
- Paikoitusyhtiö on perusteilla, Lokio toteaa.
Miten Rajalla-hankkeen rakennusprosessi vaikuttaa elämään Torniossa?
- Alkuvaiheessa ei mitenkään. Pointtina on keskustojen kehittäminen, Lokio huomauttaa. - Varsinainen palkinto odottaa edessä, kun kaksi erillään toimivaa keskustaa muuttuu yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä tarjoaa valtavat kansainväliset symboliarvot, jota valtakunnanraja itsessään edustaa. Näin ollen voi sanoa, että 1+1 on enemmän kuin 2. Alueen vetovoima tulee kasvamaan huomattavasti.
Juuri nyt haaparantalaiset ja torniolaiset odottavat, että jotakin aletaan rakentaa.
- Kaupunki on rakentanut infraa, tehnyt tontit, ja nyt odotetaan yksityisten sijoittajien päätöksiä, Lokio kertoo.
Kun reaktioita Haaparannan ja Tornion keskustojen yhdistämiseen mitattiin alunperin kansan keskuudessa vuosi sitten, tulokset eivät olleet rohkaisevia Haaparannassa kyläläisten keskuudessa. Lokio katsoo tuloksen syntyneen heikon tiedotuksen vuoksi. Tuloksista otettiin opiksi, asiaa valmisteltiin, ja kaksi kuukautta äänestyksen jälkeen Haaparannan kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa. Huomioon otettiin nyt projektin vastustajien huolet. Kaupunki päätti jatkaa hankkeessa äänin 27-8.
- Hulluahan se olisikin, jos kaupunkia ei haluttaisi kehittää, toteaa päätöksestä tyytyväinen Lokio.
Valtuuston tuettua projektia myös asioista tällä välin selvää ottanut kansa oli tyytyväinen päätökseen.
- Yleisönosastoilla ei ollut yhtään negatiivista kirjoitusta päätöksestä, Lokio huomauttaa.
Sittemmin Torniossa on järjestetty usein kyselyjä asian tiimoilta.
- Voisi sanoa, että 66% on varauksetta kannattanut hanketta. Kolmasosa on epäröinyt, ja muutama vastarannan kiiski on vastustanut koko asiaa.
Lokiolta kysytään hankkeen osalta eniten kaupunkien yhdistämisen kuluista.
- Veromarkkoja tässä ei käytetä yhtään ylimääräistä mihinkään. Kaupunki omistaa maat, me myydään tontit, joiden tuloilla katetaan rakentamiskulut. Sijoittajat, rakennusliikkeet, kauppiaat ja asukkaat vastaavat talojen rakentamisesta.
Mitä ensi lukuvuonna Tornioon saapuvat oppilaat voivat odottaa alituiseen kehittyvältä kaupungilta?
- Toivottavasti he pääsevät näkemään monta nosturia, rakennustöiden ollessa käynnissä.
Lokio kertoo opiskelijoiden pääsevän uuden lukukauden aikana nauttimaan palveluista, kuten uusista pubeista, tai vähintäänkin ravintolatiloista. Hän näkee kaupunkien tärkeimpänä roolina kehittymisen edellytysten luomisen.
- Kun on saatu luotua elämisen uskoa ja kasvamisen edellytyksiä, on työssä onnistuttu.
Jos asiat menevät suunnitelmien mukaan, hanke on valmis ja keskustat yhdistettyinä muutamassa vuodessa. Arvio prosessin kokonaiskestosta on 10-15 vuotta.
Kuvat copyright © Tornio-Haaparanta
Teksti copyright © Atso Suopanki